Onko toiminnantarkastaja pakollinen taloyhtiössä?
Moni hallituksen jäsen pohtii, onko toiminnantarkastaja pakollinen taloyhtiössä. Asunto-osakeyhtiölain lähtökohtana on, että taloyhtiössä on yleensä järjestettävä jonkinlainen tarkastus, joko tilintarkastus tai toiminnantarkastus. Tarkoitus on varmistaa, että yhtiön talous ja hallinto ovat osakkaiden kannalta läpinäkyviä ja asianmukaisesti hoidettuja.
Alle 30 huoneiston taloyhtiössä tilintarkastus ei useimmiten ole pakollinen. Tällöin yhtiössä valitaan tavallisesti toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toiminnantarkastus on kevyempi tarkastusmuoto kuin tilintarkastus, mutta se tuo silti tärkeän ulkopuolisen näkökulman kirjanpitoon, varainhoitoon ja hallintoon.
Käytännössä toiminnantarkastus on monessa pienessä taloyhtiössä se tarkastusmuoto, joka täyttää lain vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla.
Milloin tilintarkastus on pakollinen?
Tilintarkastus on lakisääteinen ja muodollinen tarkastus, jonka voi suorittaa vain hyväksytty tilintarkastaja. Taloyhtiössä tilintarkastus on pakollinen tietyissä tilanteissa, eikä sitä voida korvata pelkällä toiminnantarkastuksella silloin, kun lain edellytykset täyttyvät.
- taloyhtiössä on vähintään 30 osakashallinnassa olevaa huoneistoa
- yhtiöjärjestys määrää tilintarkastajan valinnasta
- osakasvähemmistö vaatii tilintarkastusta
- tilintarkastuslain taloudelliset rajat ylittyvät
Huoneistomäärää arvioitaessa on hyvä huomioida, että mukaan voidaan laskea myös osakashallinnassa olevat autotallit ja autopaikat. Siksi omaa tilannetta ei kannata arvioida vain asuinhuoneistojen perusteella, vaan kokonaisuus on syytä tarkistaa huolellisesti.
Entä alle 30 huoneiston taloyhtiö?
Alle 30 huoneiston taloyhtiössä tilintarkastus ei ole automaattisesti pakollinen. Tällöin pääsääntö on, että jos tilintarkastajaa ei valita, yhtiössä valitaan toiminnantarkastaja. Tämä tekee toiminnantarkastuksesta käytännössä yleisimmän tarkastusmuodon pienissä taloyhtiöissä.
Poikkeuksena on tilanne, jossa yhtiöjärjestyksessä on nimenomaisesti määrätty, ettei toiminnantarkastajaa valita. Silloinkin on huomioitava, että osakkailla voi olla oikeus vaatia tarkastusta yhtiökokouksessa. Toisin sanoen pieni taloyhtiö ei yleensä voi vain päättää, että tarkastusta ei tehdä lainkaan, ellei yhtiöjärjestys tätä selvästi mahdollista.
Tästä syystä hallituksen kannattaa aina tarkistaa sekä yhtiöjärjestys että lain lähtökohdat ennen kuin tarkastuksen järjestämisestä tehdään päätöksiä. Jos haluat lukea aiheesta lisää, tutustu myös sivuun Milloin toiminnantarkastus riittää?.
Mikä ero tilintarkastuksella ja toiminnantarkastuksella on?
Tilintarkastus ja toiminnantarkastus eivät ole sama asia, vaikka molempien tavoitteena on vahvistaa luottamusta yhtiön toimintaan. Tilintarkastus on muodollinen ja laissa tarkasti säännelty prosessi, jossa tarkastaja arvioi kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja antaa tilintarkastuskertomuksen.
Toiminnantarkastus on puolestaan kevyempi tarkastusmuoto, jossa keskitytään käytännössä siihen, onko kirjanpito asianmukaisesti järjestetty, onko varainhoito hoidettu huolellisesti ja onko hallinto järjestetty lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Se ei vaadi HT- tai KHT-pätevyyttä, mutta tarkastajan on oltava riippumaton.
Käytännössä ero näkyy siinä, että tilintarkastus on raskaampi ja muodollisempi, kun taas toiminnantarkastus on monelle pienelle taloyhtiölle riittävä, tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas vaihtoehto. Lisää käytännön sisällöstä löydät sivulta Palvelu.
Toiminnantarkastus on usein kustannustehokkaampi vaihtoehto
Pienissä ja keskisuurissa taloyhtiöissä toiminnantarkastus on usein selvästi kustannustehokkaampi ratkaisu kuin tilintarkastus. Tämä johtuu siitä, että toiminnantarkastus on kevyempi tarkastusmuoto eikä siihen liity samaa laajuutta ja sääntelyä kuin tilintarkastuksessa.
Käytännössä kustannusero voi olla merkittävä, erityisesti taloyhtiöissä, joissa toiminta on yksinkertaista eikä laajaa taloudellista riskiä ole. Tällöin toiminnantarkastus tarjoaa usein riittävän varmuuden ilman ylimääräisiä kustannuksia.
On kuitenkin tärkeää arvioida tilanne tapauskohtaisesti. Suuremmissa tai rakenteeltaan monimutkaisemmissa taloyhtiöissä tilintarkastus voi olla perusteltu ja tarpeellinen ratkaisu.
Etkö ole varma kumpi vaihtoehto sopii taloyhtiöllenne? Pyydä tarjous tai kysy tilanteestanne, niin arvioidaan sopivin ratkaisu yhdessä.
Voiko tarkastuksesta luopua kokonaan?
Tarkastuksesta voidaan poiketa vain tietyin ehdoin. Jos taloyhtiössä on alle 30 huoneistoa, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, ettei toiminnantarkastajaa valita. Tämä edellyttää kuitenkin nimenomaista määräystä yhtiöjärjestyksessä. Ilman tätä poikkeusta yhtiössä on yleensä järjestettävä joko tilintarkastus tai toiminnantarkastus.
Lisäksi on huomioitava, että osakkailla on oikeus vaatia tarkastusta myös silloin, vaikka yhtiöjärjestyksessä olisi poikkeusmääräys. Siksi tarkastuksesta luopuminen ei ole vain hallituksen oma päätös, vaan asiaa on tarkasteltava lain ja yhtiöjärjestyksen puitteissa.
Käytännössä tarkastuksesta luopuminen on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa, eikä se useinkaan ole taloyhtiön kannalta paras vaihtoehto, jos tavoitteena on säilyttää läpinäkyvyys ja luottamus osakkaiden välillä.
Onko toiminnantarkastus silti usein suositeltava?
Vaikka laki mahdollistaisi joissain tilanteissa tarkastuksesta poikkeamisen, käytännössä toiminnantarkastus on monelle pienelle taloyhtiölle suositeltava ratkaisu. Erityisesti silloin, kun hallitus koostuu osakkaista ja päätöksenteko tapahtuu pienessä piirissä, ulkopuolinen tarkastus tuo tärkeää varmuutta ja läpinäkyvyyttä.
- lisää osakkaiden luottamusta
- vähentää hallituksen henkilökohtaista vastuupainetta
- ennaltaehkäisee virheitä ja epäselvyyksiä
- vahvistaa taloyhtiön hallinnon uskottavuutta
Monelle pienelle taloyhtiölle toiminnantarkastus on juuri siksi järkevin ratkaisu: se on kevyempi kuin tilintarkastus, mutta huomattavasti vahvempi vaihtoehto kuin se, ettei tarkastusta tehtäisi lainkaan.
Yhteenveto
Yli 30 huoneiston taloyhtiössä tilintarkastus on yleensä pakollinen. Alle 30 huoneiston taloyhtiössä riittää tavallisesti toiminnantarkastus, ellei yhtiöjärjestys tai osakkaiden vaatimus johda tilintarkastuksen tarpeeseen. Tarkastuksesta voi poiketa vain silloin, kun yhtiöjärjestyksessä on tästä selkeä määräys ja lain muut edellytykset täyttyvät.
Käytännössä pienille ja keskisuurille taloyhtiöille toiminnantarkastus on useimmiten kustannustehokas, selkeä ja riittävä tapa varmistaa, että taloudenhoito ja hallinto ovat kunnossa. Jos taas yhtiö on suurempi, rakenteeltaan vaativampi tai yhtiöjärjestys niin määrää, tilintarkastaja on oikea ratkaisu.
