Kuka voi toimia toiminnantarkastajana taloyhtiössä?
Taloyhtiössä toiminnantarkastajan valinta herättää usein kysymyksiä: voiko tehtävään valita osakkaan, hallituksen jäsenen tai tutun henkilön?
Vastaus ei ole täysin vapaa, sillä toiminnantarkastajaa koskee yksi keskeinen vaatimus: riippumattomuus.
Mitä laki edellyttää toiminnantarkastajalta?
Toiminnantarkastajan tulee olla tehtävään sopiva ja riittävän osaava henkilö, joka pystyy arvioimaan taloyhtiön taloutta ja hallintoa yleisellä tasolla.
Keskeisintä ei ole muodollinen pätevyys, vaan:
- riittävä ymmärrys taloudesta ja hallinnosta
- kyky arvioida kokonaisuutta
- riippumattomuus tarkastettavasta yhtiöstä
Riippumattomuus ratkaisee
Toiminnantarkastajan on oltava aidosti riippumaton. Tämä tarkoittaa, että hän ei saa olla sellaisessa asemassa, jossa hänen objektiivisuutensa voisi vaarantua.
Kuka ei voi toimia toiminnantarkastajana?
Seuraavat henkilöt eivät yleensä täytä riippumattomuusvaatimusta:
- hallituksen jäsen
- isännöitsijä
- henkilö, joka osallistuu taloyhtiön taloudenhoitoon
- läheinen henkilö edellä mainituille
Käytännössä ongelma syntyy silloin, jos tarkastaja arvioi omaa toimintaansa tai siihen läheisesti liittyvää päätöksentekoa.
Voiko osakas toimia toiminnantarkastajana?
Osakas voi toimia toiminnantarkastajana, jos hän on aidosti riippumaton eikä osallistu yhtiön hallintoon tai taloudenhoitoon.
- ei hallituksen jäsenyyttä
- ei taloudenhoidon vastuuta
- ei sidonnaisuuksia päätöksentekoon
Pienissä taloyhtiöissä tämä on melko yleistä, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jos pohdit ensin, onko toiminnantarkastus ylipäätään pakollinen, lue myös Onko toiminnantarkastus pakollinen?.
Miksi ulkopuolinen toiminnantarkastaja on usein parempi?
Ulkopuolinen toiminnantarkastaja tuo objektiivisuutta ja varmuutta.
- riippumattomuus on selkeä
- tarkastus on uskottavampi osakkaiden näkökulmasta
- hallituksen vastuupaine kevenee
- mahdolliset epäselvyydet tunnistetaan herkemmin
Erityisesti tilanteissa, joissa taloyhtiössä on epävarmuutta tai ristiriitoja, ulkopuolinen tarkastaja on usein paras ratkaisu. Vastuun rajoista voit lukea lisää artikkelista Toiminnantarkastajan vastuu.
Yhteenveto
- Toiminnantarkastajalta ei vaadita tilintarkastajan pätevyyttä
- Riippumattomuus on tärkein vaatimus
- Hallituksen jäsen tai isännöitsijä ei voi toimia tarkastajana
- Osakas voi toimia tarkastajana tietyin edellytyksin
- Ulkopuolinen tarkastaja on usein turvallisin vaihtoehto
Tarvitsetteko riippumattoman toiminnantarkastajan?
Jos haluatte varmistaa, että tarkastus tehdään oikein ja uskottavasti, voimme auttaa.
Usein kysyttyä toiminnantarkastajasta
Voiko hallituksen jäsen olla toiminnantarkastaja?
Ei voi. Hallituksen jäsen ei ole riippumaton, koska hän osallistuu yhtiön päätöksentekoon.
Tarvitaanko toiminnantarkastajalta koulutusta?
Varsinaista pätevyysvaatimusta ei ole, mutta henkilöllä tulee olla riittävä osaaminen tehtävään.
Voiko sukulainen toimia toiminnantarkastajana?
Yleensä ei, jos suhde vaarantaa riippumattomuuden.
Onko ulkopuolinen toiminnantarkastaja pakollinen?
Ei ole pakollinen, mutta usein suositeltava riippumattomuuden varmistamiseksi.
Lue myös
Toiminnantarkastus tehdään usein tilinpäätöksen jälkeen, mutta taloyhtiö voi helpottaa tarkastusta jo syksyllä kokoamalla aineistoa ja selkeyttämällä dokumentointia.
Toiminnantarkastajan rooli on arvioiva. Hän ei tee taloyhtiön päätöksiä, korjaa kirjanpitoa tai ota hallituksen vastuuta itselleen.
Osakkaat tarvitsevat selkeää tietoa taloyhtiön taloudesta ja päätöksenteosta. Toiminnantarkastus voi antaa ulkopuolisen näkökulman siihen, miltä yhtiön hallinto näyttää asiakirjojen perusteella.
Toiminnantarkastuskertomus liittyy yleensä tilinpäätöksen ja vastuuvapauden käsittelyyn. Hallituksen ja osakkaiden kannattaa lukea se osana muuta kokousaineistoa.
